12 thoughts on “G4S ei sovi hoitamaan Helsingin yliopiston vartiointia”

1. “Eettinen suhtautumistapanne” israelilaisiin on jo vuosituhansia vanha ilmiö, jälleen vain uusissa vaatteissa.

   Reply ↓

   • Hei Tuomas. Kiitos kommentista. Oletan sinun tarkoittavan, että ihmisoikeuskysymysten nostaminen esiin Israelin kohdalla ilmentää mielestäsi jotenkin antisemitistisiä perinteitä, mutta haluatko vielä hiukan täsmentää? Ehkä nyt kuitenkin vielä korostan, että tässä ei ole kyse minkäänlaisesta antisemitismistä. Vetoomuksessa ei myöskään ole kyse mistään yleisemmästä Israel-boikotista.

     Reply ↓

2. Allekirjoittaisin tämän myös, onnistuuko tätä kautta?

   Jussi Onnismaa
   dosentti, Palmenia

   Reply ↓

   • Hei Jussi, Juu, onnistuu toki, tänne voi myös ilmoittautua allekirjoittajaksi.

     Reply ↓

3. Vai että ihan vartioimisliike vaihtoon, koska henkilökunta protestoi niinkin itse sopimussuhteeseen nähden läheisen ja relevantin asian takia, kun siksi mitä toisella puolella konsernia sekä maailmaa on tapahtunut. Minkähänlaisen kohtauksen vetoomuksen keskimääräinen allekirjoittaja saisi, jos kerron kaunistelemattoman koko totuuden Universsiä aikanaan noin 50 vuotta vartioineen SVS:n ihmisoikeushistoriasta Suomessa, Helsingissä sekä parhaimmillaan laitosten ulkoseinien vierustalla?

   Tulisi siis ymmärtää kysyä, että luullaanko yhdenkään turva-alan toimijan olevan puhdas niin meillä kuin muuallakaan? Vastaus on aina parhaimmillaankin ehdollinen ja riippuvainen ensisijassa siitä, että mitä ja kuinka tarkasti katsotaan. Viranomainen ei ole yksityistä parempi ja myös yliopistolaisiksi itseään kutsuvat voivat käyttäytyä…mitenhän tämän nyt oikein sanoisi…värikkäästi. Etenkin kun ovat päihtyneitä, kuvittelevat puhuvansa alemmalleen/huonommalleen, etteivät voi joutua vastuuseen ja kun kerrankin elämässään heitä käsketään tekemään jotain.

   Valikoivuus on osa ihmisluontoa. Nytkin pieni eliittikuvitelmistaan juopunut öykkärijoukko pyrkii valikoimaan yhtäältä sopivan trendikkään, mutta toisaalta heikkoudessaan mitäänsanomattoman maalin erinomaisuutensa osoittamiseksi. Niin, että hekin sille pärjäisivät. Jos kerskalla olisi teon voima, pilkatut ymmärtäisivät paremmin kansainvälisen liiketoiminnan lainalaisuuksia. Kaukaisuutta, hajauttamista, lähtökohtaista läpinäkymättömyyttä ja sitä kuinka etabloitumisen yhteydessä ulos ostamalla haltuunotetut Suomen toiminnot ovat kuin pelkkä muovinen mainnoständi jossain toisaalla olevaan Siihen Itseensä nähden.

   Puhe laatujärjestelmistä tai periaatteista on niinikään tyhjä, jos asettajalla ei ole uskottavaa menetelmää niiden valvomiseen tai ne eivät ole yleismaailmallisesti kattavia. Muussa tapauksessa tulee ensin pidetyksi hyväuskoisena hölmönä ja sitten maksettua moninkertaisesti samasta tai huonomasta hyödykkeestä. Se on erityisen sopivaa, koska 1940-luvulta näihin päiviin asti Helsingin yliopistolla ei ole koskaan ollut mitään halvinta hintaa ylevämpiä periaatteita, kun se on tehnyt hankintapäätöksiä vartioinnista. Universsi on merkittävä kohdenippu ja vaakalaudalla on useita työpaikkoja.

   Jos tämä vetoomus toteutuu, niiden onnettomat haltijat pudonnevat siihen samaan toimeentulostaan kamppailevien vajaiden työtuntien silpputyöhelvettiin missä kovin moni turva-alan työntekijä elää jo. Minkälaisen vastuun vetoomuksen allekirjoittajat ovat aikoneet ottaa syyttömistä ihmisistä keiden elämän he todennäköisesti hyvää tarkoittaessaan sotkevat? Siirtymäsäännös vanhan työntekijän asemaa vastaavista eduista toimeksiantosopimukseen, neuvotteluapu työpaikkatasolle tai ruohonjuuritasolla suositus uutta työpaikkaa varten olisi kova sana, mutta todellisuuden tieten saatan vain vaivoin olla nauramatta ääneen kun tämän arvailun kirjoitan. Kerska ei koskaan ole teon vertainen. Vai puhuttaisiinko esimerkiksi ns. narikkanaisten työsuhdeturvasta, jonka vasta Mikko Laaksonen -vainaa laittoi kuntoon nuorena miehenä? Heistäkään yliopistolaiset eivät välittäneet mitään, kun he olivat yhä keskuudessamme.

   Jalkapassia kampuksen yössä lampsiva tai hiki päässä tehtävältä toiselle tauotta autoaan ajava G4S:n vartija Helsingissä tuskin tuntee vetoomuksessa esiinotetut ihmisoikeusepäkohdat. Niistä hän tietänee saman kuin konsernin Intian osastojen vuoroesimiesten vyöllään kantamien sapeleiden käyryydestä, eli ei juuri yhtään mitään. Keitä te akateemisessa maailmassa pilalle lellityt hurskastelijat siis luulette olevanne, kun koetatte panna heidät niistä maksamaan? Sen suurempaa vaikutusta ei näet vetoomuksellanne tule koskaan olemaan.

   Jari Kähkönen
   Freelance-toimittaja ja -valokuvaaja
   Kirjoittaja ei edusta ketään tai mitään ja kaikki yhtymäkohdat todellisten henkilöiden sekä organisaatioiden kannanottoihin ovat joko sattumaa tai vahinko

   Reply ↓

   • Hei Jari, Kiitos ilmeiseen turva-alan asiantuntemukseen perustuvasta kommentistasi. Ihmisiä työllistävien organisaatioiden kritiikissä on kieltämättä aina se inhottavuus, että jonkun työsuhde saattaa riippua firman menestymisestä. Tästä olisi kuitenkin mielestäni outoa vetää se johtopäätös, että ihmisiä työllistäviä yrityksiä ei siksi saisi kritisoida. Viime kädessä se tarkoittaisi, että Berliinin muuria ei olisi saanut kaataa, koska joukko muurinvartijoita olisi voinut jäädä työttömäksi,

     Vetoomuksemme vaikutuksia on hankalaa arvioida. Yhtäältä kyse on toiveeesta lisätä työyhteisömme Helsingin yliopiston merkitystä vastuullisena toimijana yhteiskunnassa. Itse uskon, että vetoomuksemme herättämä pienikin keskustelu asiasta osaltaan edistää tätä tavoitetta. Tavoitteena on toki myös vaikuttaa siihen, että joissakin sinun mielestäsi ilmeisen kaukana sijaitsevissa vankiloissa ei enää kidutettaisi lapsia.

     Muista vartiointiyrityksistä sinulla tuntuu olevan paljon minua enemmän tietoa. Kirjoitin kauan sitten Ylioppilaslehden toimittajana artikkelin HYY:n tiloja silloin vartioineen STV:n toiminnasta, mukana oli myös silloin mielestäni hauska viittaus klingeläisen sivistyksen etuvartioon tai johonkin sen sellaiseen. Stevareiksi kutsuttujen vartijoiden maine ei ollut ainakaan ystävieni keskuudessa kovin hääppöinen. G4S:n yliopistolla toimivien vartijoiden toiminnasta viimeisen parin vuoden aikana saamani hyvin rajalliset kokemukset ovat sen sijaan olleet miellyttäviä. Silti olen asioiden tärkeysjärjestyksen vuoksi sitä mieltä, että G4S ei ole yliopistolleni sopiva vartiointiliike.

     Reply ↓

     • Kiitos kommentin julkaisusta ja vastauksesta Teivo, katson sinun ja kanssa-allekirjoittajiesi toiminnan jättäneen kuitenkin yhä keskustelun varaa.

       Suorasanaisen tuomion sanomattajättäminen oli minun unohdukseni, sillä erehdyksessä oletin kaikkien yhtäläisen ihmisarvon olevan selviö mitä ei ole tarpeen erikseen lausua. Mutta saatanpa sen toki sanoakin: minulta ei löydy tavunkaan verran ymmärrystä ihmisoikeuksia pilkkanaan pitävälle tai lähimmäisensä sortajalle. Ei, vaikka sanottu pilkanteko tahi sorto sattumanvaraisista syistä tapahtuisi yksityisissä turvallisuuspalveluissa tai epäsuorasti niiden mitään osaa hyödyntäen. Sellainen on yksiselitteisesti tuomittavaa käyttäytymistä konsernijohdosta vihonviimeiseen asentajaan tai vartijaan asti niiltä, jotka ovat siinä mukana. Käyttäytymisen seuraukset vastatkoon tehtyjä tekoja.

       Vaikka siis vetoomuksenne on tietyiltä osin oikea ja suorastaan ihailtavakin, on siinä myös ongelmallisia kohtia. Miltä osin maailmanlaajuisen konsernin Etelä-Suomen tulosyksikkö tai sen työntekijät voivat olla vastuussa jostain mitä tapahtuu täysin vailla heidän tietämystään tai myötävaikutustaan esimerkiksi niinkin lähellä kuin Israelissa tai Palestiinalaisvaltiossa? Väitän, että ei ollut toisin toimimisen mahdollisuutta eikä mahdollisuutta poistaa tai lievittää syntyvän vahingon seurauksiakaan. On siksi oikein asettaa kysymys, että onko heidän moittimisensa kohtuullista, jos asiaa arvioidaan heidän asemaansa asetettavan henkilön näkökulmasta? Katson, että syy-seuraus -suhde on riidanalainen ja pidän tämän seikan väistämistä suurena epäkohtana vetoomuksessanne.

       Mikä tahansa työllistävä toiminta ei ole minusta lähtökohtaisesti hyväksyttävää ja paheksun moisen yksinkertaisenhyötysuhde-etiikan vihjaustakin. Sellaista en ole milloinkaan sanonut. Sidosryhmätapaamisessa minulla on ollut aina tapana muistuttaa keskustelukumppanilleni esimerkiksi yrittäjänä olemisen ja yrittäjänä toimimisen eroa. Sekä keskiaikaisesta englantilaisperää olevasta sanonnasta, joka varoittaa oikeuden tapahtumisen ja oikeuden tapahtumisen vaikutelman välisestä erosta. Eli yritystoiminta sijansa saakoon, mutta sopimaton käyttäytyminen yrittäjänä loppukoon lyhyesti, rumasti tai molempi parempi. Ja STV:stä puheenollen, ensikontaktissani nauroin sen seuraajayrityksen turvallisuuspäällikön korvaa vasten, kun tämä yritti puhelimessa sähistä jotenkin tähän tapaan, että kenen puolella olen. Yhtiönsä keskushallintokerros usutti hänet pelottelemaan minua, kun tein seurantajuttua silloiseen lehteeni muuan Kaivopihalla tapahtuneen mielenosoituksen jälkipelistä. Syytöksen kohteeksi joutuneen vartijan puolesta puhumaan ei ollut löytyä haastateltavaa sitten millään. No, juttu tuli, oli ja meni.

       Mitä taas tulee menneen Harppi-Saksan väkivaltakoneistoon, saatan vain hymähtää. Eiköhän vartion vaivoista pääsevä pääosin varusmiehistä koostunut joukko päästellyt tapahtumahetkellä lähinnä riemunkiljahduksia, kunhan indoktrinoidun toimintamallin puute ja tilanteen yleinen pelottavuus vain väistyivät. Toista se on sitten ollut rajanylityspaikoilla, joissa on ollut jo enemmän palkannauttijoita, he olisivat epäilemättä ampuneet jahka eivät olisi katselleet Koulutuksen Suomalla Edulla tv:tä palveluspaikalla ja nähneet uutisissa Itä-Berliinin viimeisen puoluejohtajan sanomaa diktaattia, jonka tämä tiettävästi laukaisi maailmaan päivää liian aikaisin. Turvallisuusministeriö meni kokonaan ihan kasaan, eikä edes pelätyistä Kansanpoliisin hälytysmuodostelmista ollut mihinkään, kun ensimmäinen kova keikka sitten vuoden 1953 tuli käteen.

       Mutta palveluspaikkojen eteen kokoontuneita huutokuoroja en hyväksy. Sellaisia syntyi, kun viimeisetkin virka-Makarovit kaksi viikkoa sitten ja kaikenkattavan poliisivaltion päivä sitten menettäneet ihmiset lähtivät koteihinsa viimeisen työpäivän päätteeksi. Olisin ollut nyrkit pystyssä tai lähimmällä improvisoidulla kylmällä aseella puolustamassa heitä, jos uhka olisi ikinä mennyt sanoista toteen. Tuon entisen valtion viranomaiset ja yksittäiset virkamiehetkin olivat tehneet hirvittäviä asioita, mutta oman maailmankatsomuksensa mukainen kurimus sen periköön, joka tutkimatta tuomitsee tai rankaisee. Samanlaisen meluavan, nuotiota polttavan epämääräisen sakin huutokuorotunnelman aistin nyt tässä teidän vetoomuksessannekin, etenkin kun se on niin syvästi virheellinen. Jahka joku historioitsija näkee sanoissani epätarkkuutta, pitäköön pilkkansa ja hävetköön iäti, ettei pikkumaisuuttaan käsittänyt sitä mitä niillä koetettiin sanoa.

       Sensijaan keskustelu on hyvästä. On täysin oikein vaatia kansainvälisen konsernin Suomen edustajilta tietoja, jos sen sisällä on epäkohta tai nimissä tehdään pahoja asioita. On kuitenkin niin, että vartiointipalveluun liittyy Suomessa stigmaattinen halventamisen ja epäluottamuksen pitkä varjo. Onko keskustelu ja selvityksen pyytäminen tarkoitukseltaan aito vai pelkästään uusi ja siisteydeltään yliopiston toimitiloihin kelpaava ilmaisu sille ihmisten välisen kanssakäymisen haisevalle pohjamudalle, jonka päälle jo mainituksi tullut pitkä varjo nousee? Sitä minun sopii epäillä, koska sinä Teivo et ole tämän vetoomuksen alullepanijana tehnyt millään tavalla tiliä niihin inhimillisiin vaikutuksiin vastaamisesta, joita vetoomus sellaisenaan toteutuessaan aikaansaisi. Avasin vaikutuksia vähintäänkin riittävästi ja vaihtoehtoja tuli vaikka kuinka monta, joista niin sinun yliopistollasi organisaationa kuin yksittäisellä vetoomuksen allekirjoittavalla yliopistolaisellakin on varaa valita…uskallanko sanoa…omantunnon mukaan tai edes soveltuvin vaihtoehto. Tai joka minua paremmat keinot tietää, hän astukoon esiin, minä väistyn kyllä.

       Yhteenvedonomaisesti todettakoon, että katson yhä vetoomuksenne olevan suuresti viallinen. Se nostaa esiin oikeutetun epäkohdan, mutta vastuuttaa siitä virheellisesti. Vastuuttaminen on lisäksi luonteeltaan oikeusturvan vaatimusten vastaisella tavalla rajatonta sekä epätarkkaa, ja on omiaan aikaansaamaan suhteettomia sekä vetoomuksen tarkoitukseen nähden täysin turhia inhimillisiä kärsimyksiä. Sanoisinko lopuksi näin, että oikeusvaltiossa ei ole olemassa puolta oikeutta, eli siis sellaista tilannetta jossa yhden oikeudenvastaisuuden saa korjata toisella. Yhden lapsen vankilassa kiduttamisen ehkäisy toisaalla ei siis voi johtaa tilanteeseen, että yhtäällä toisen lapsen elämän perusturvallisuus rikotaan moninaisilla tavoilla. Niillä, joita varmasti tulee eteen kun perheenpään leipätyö viedään julkisessa älämölössä, missä yhteiskunnassa vahvoilla olevat oppiarvoiset henkilöt joukolla puhuvat suureen ääneen ihmisoikeusloukkausten kaltaisilla hyvin rumilla sanoilla.

       Hyvää Flooran päivää toivottaen,

       Jari Kähkönen
       Titulatuuri ja vastuuvapauslauseke kuten ennenkin

     • Hei Jari, Kiitos jälleen seikkaperäisestä kommentistasi, nyt pienessä kiireessä vain pari riviä pikavastaukseksi. Yksittäisten vartijoiden työllisyyskysymyksen esiin nostaminen on tärkeä asia, ja on hienoa, että kannat siitä huolta. Vetoomuksen luonne on sellainen, että kaikkia asioita ei siinä ole mahdollista käsitellä, mutta hyvä että tämä huoli tulee näinkin esiin. Kirjoituksesi sivuuttaa mielestäni kuitenkin sen, että tokihan yliopistolle täytyy pestata vartijoita, joista monella on varmaankin sopimusosapuolena toimivasta yrityksestä riippumatta lapsia huollettavana. Kuvaat vankilassa kidutettujen lapsien aseman parantamista sen hinnalla, että Suomessa lapsia kohdellaan sen myötä huonosti, kun huoltaja saattaa jäädä työttömäksi. Erona näissä kahdessa asiassa on, että tässä tapauksessa vankilakidutusta voi pyrkiä saamaan loppumaan ilman, että vartioalan työllisyysvaikutus Suomessa heikkenisi. Yliopisto pestaa varmasti joka tapauksessa jonkun palveluntarjoajan hoitamaan niitä tehtäviä, jotka G4S:llä on nyt.

       Kukaanhan ei ole tässä vetoomuksessa moittinut yliopistomme yksittäisiä vartijoita, itsekin taisin pikemminkin kehua G4S:n työntekijöiltä saamaani ystävällistä palvelua. “Ihmisoikeusloukkausten kaltaisten hyvin rumien sanojen” käyttö tässä yhteydessä selittyy aika lailla sillä, että G4S on sekaantunut ihmisoikeusloukkauksiin.

       PS En yleensä editoi muiden tekstejä tällä sivustolla lainkaan, mutta ajattelin, etten pahastu, kun korjasin kommentissasi nimeni oikeinkirjoituksen.

4. Katariina Mertanen,
   Tohtorikoulutettava, Käyttäytymistieteiden laitos

   Reply ↓

5. Hei Teivo ja kiitos sen ainoan etunimeäsi koskevan typon huomioimisesta. Näpäytys se on pienikin, mutta sellaiseen ei auta kuin tottua jahka skribenttinä mielii elonsa päivät viettää. Työjärjestyspuheenvuorona todettakoon, että reply-painikkeiden katoavuus panee minut vastaamaan ketjun jatkoksi loppuun, toivottavasti tämä ei suuremmin haittaa keskustelun seuraamista.

   Jatketaanpa vartiointialan työllisyysnäkymistä, joista sinulla on pahemman kerran rajallinen käsitys. Noh, ei ole olemassa mitään sellaista automaatiota, että kukaties kuinkin hyvin työnsä tehnyt yksittäinen työntekijä saisi mahdollisuuden siirtyä edes minimaalisin taloudellisin vahingoin seuraavan palveluntoimittajan palvelukseen. Jahka saisin keskustelukumppanin luottamusta pettämättä sanoa tietämäni, voisin vaivoitta elävästi kuvata toimialan käytännön olevan juuri päinvastainen. Tästä syystä en suuremmin kannata ajatusta, että kilpailutukseen puututaan ulkoapäin, sillä ei ole takuita että mitä siitä seuraa.

   Jos siis ulkopuolinen puuttuu kilpailutukseen, tai kunkin vakaumuksen mukainen yliolento paratkoon, alkaa suorastaan nimeltä mainiten suolaamaan/hiekoittamaan jonkin yrityksen mahdollisuuksia, aiheutetaan monelle Musta Pekka -pelikortti käteen tai ajolähtötilanne. Vartiointialalla ei ole olemassa siirtymis- tai kilpailutussopimusta kuten joillakin vahvemmilla kilpailutuksen kurimukseen joutuneilla aloilla on ainakin ollut. Tällä elämänalalla mikään ei edes takaa, että poistuvan palveluntoimittajan irtisanomisuhan alaisille kerrotaan uudesta palveluntoimittajasta ja niin edelleen. Ei ole pääsyä työpaikalle, ei tiedetä nimiä ja yhteystietoja, jolloin se joka siirtyä aikoo saada tehdä kaiken sataprosenttisesti itse. Joku jaksaa, joku ei.

   Kaikkein pirullisimmassa vaihtoehdossa työskennellään tehtävässä, jossa yliopiston toimeksianto on vain yksi osanen. Kun sieltä yht’äkkiä katoaa kilpailutuksen tuuleen hirveä nippu työtunteja saattaa niistä jaolle päässeitä olla aika pitkä jono. Tälläisen tehtävän hoitajaa kukaan ei edes tunnista toimeksiannon osaajaksi eikä hänelle tarjota mitään muuta kuin elinkelvottomuuden rajoille kurjistuvaa silpputyötä. Ai mitä olisi voitu tarjota? No, jottei synny ennakkotapausta eikä liikkeenluovutuksen tunnusmerkkejä, niin ne siirtyvätkin työntekijät joutuvat epäsuhtaisessa asetelmassa neuvottelemaan erittäin tuskallisesti etu kerrallaan kaiken henkilökohtaiseen työsopimukseen ja pääsääntöisesti jotain jää aina saamatta. Tai sitten siirtyä saisi siirtyä nollalla ikälisällä ja vuosilomalla, mikä taas ei käy enää kenellekään. No, eihän yliopisto ole minkään yrityksen ainoa toimeksianto, mutta pääkaupunkiseudun vartioimisliikkeissä vakituinen kokoaikatyö on tätä nykyä rajallinen ja katoava luonnonvara, jos puhutaan totta eikä suolleta markkinointiviestintää. Jos jää vanhan palveluntoimittajan palvelukseen voi koettaa tukeutua yleissopimuksen vaikeatulkintaiseen ja vuosikymmeniä vanhaan hieroglyfiaan, sekä mennä koettamaan onneaan yt-neuvotteluissa. Mikä uudelleensijoittamisen mahdollisuus, muka?

   Kun tämän tilanteen paremmin kuin hyvin tiedän, en suuremmin arvosta ajatusta, että joku yksittäinen yritys pyritään aktiivisesti sulkemaan kilpailutuksen ulkopuolelle säännöllä, jossa on aivan liikaa tulkinnanvaraa tai mitä ei ole vielä olemassakaan sillä hetkellä. Niinkuin itsekin sanoin, puhtaita ei turvallisuusalalla olekaan vaan kysymys on parhaimmillaankin tulkinnan laadusta ja katsomisen tarkkuudesta. Kannatan vetoomuksenne ajatusta eettisyyssäännösten luomisesta. Jos säännöt on ja mittarit toimivat, sen joka ei ihmisoikeuksien kunnioitustaan osoita, ei vartioimankaan pidä. Tästä syystä katson, että sovinnollisuus velvoittaisi Helsingin yliopiston jatkamaan G4S:n sopimusta siihen lähitulevaisuuden aikaan, että säännöt+mittarit on olemassa. Katsotko Teivo, että tälle rakentavalle sovinnollisuudelle olisi tilaa hankkeessanne? Kyllä tulisi olla, jos vetoomuksenne todellinen päämäärä on ihmisoikeusrikkomusten torjunta.

   En ole kapeakatsesti huolissani vain työpaikoista ja työsopimusten laadusta. Keskeinen vaikuttimeni on kamppailla puheena olevan ammattiryhmän ihmisarvon puolesta. Siksi vaivaudun ja siksi sanoja säästämättä jatkan keskustelua, joka nähtävästi ei ole kovinkaan menestyksekäs puoleltani. Miksi olisikaan kun on omakuvansa mukaan suvaitseva ja ihmisoikeusmyönteinen, ei luonnollisesti saata myöntää yliolkaisuuksissaan sipaisevansa siivousvälineellä lähimmäistään kipeää tekevään paikkaan, vaikka epäilemättä tarkoittikin aikaansaada siisteyttä, mikä olisi molemminpuoliseksi iloksi. Sen, joka on moisen vaaranpaikan havaitsee, velvollisuus on varoittaa altistuneita sekä saattaa epäkohta vastuussa olevan tietoon. Tämä on hyvää lähimmäisyyttä, rakentavaa käyttäytymistä ja myöskin laajasti nähtynä ihmisoikeuksia edistävää työtä.

   Valitettavasti elämä ei kuitenkaan ole suoraviivaista eikä useimmiten oikeudenmukaistakaan. On niin, että kun kaikkitietävä aluejohtaja töppää jonkin toimeksiannon kilpailutuksen erään kierroksen ja sieltä saadulla pistesakolla menettää koko pelin, ei sitä ole ottaa uskoakseen kukaan. Johtaja tekee oikaisuvaatimuksen, jolla ei ole menestymisen mahdollisuutta ja rivit menevät täysin todellisuuspakoiseen vinkumispuolustukseen, kun ilkeä toimittaja huomauttaa asiasta satiirisesti kolumnikirjoituksessaan. Vartijatkaan eivät ole missään mielessä virheetön tai erehtymätön ammattiryhmä, sen verran keskinäisesti jakautunut sekä epäsolidaarinen se nimittäin tosiasiassa on, ja kykenee niin vähän puolestaan puhumaan. Tästä syystä myös Helsingin yliopiston henkilökunta on vakavasti erehtynyt alkuunpannessaan tämän keskustelun kärjessä olevan vetoomuksen siinä muodossaan kun se on tällä hetkellä.

   Mikäjottei. Ei minulla ole mitään vastaansanomista siihen, että Helsingin yliopiston vartiointipalvelut toimittaa yritys, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Kunhan syy-seuraus -suhteet, suorituksen laatu, mittaaminen, todentaminen ja tästä muodostuvan järjestelmän käyntiin polkaiseminen vain tapahtuvat hyväksyttävällä tavalla. Sillä onhan niinkin, että se joka suullaan kehuu palveluntoimittajan laatua, mutta samalla pyrkii kaksin sen pois sulkemiseen ilman kestävää eli pätevää ja kaikkia koskevaa normistoa, on pahemman kerran eksyksissä, vaikka kansanmies epäilemättä löytäisi tähän verevämmänkin sanonnan. Sellaisen, kauniisti sanottuna eksyneisyyden, vallassa on kautta maailmanhistorian tehty ne karmaisevimmat hirmuteot. Kysynpä vain, että eivätkö Helsingin yliopiston merkittävimmät ajattelijat ole enemmän arvoisia? Tulisi olla. Viisas ei alkuunpane hanketta, joka tuhoaa siinä missä rakentaakin ja järkihenkilö painaa hätäseis-kytkintä viimeistään hävityksen alkaessa. Mutta mitä tekee ihminen? Hän ottaa vastuun tapahtuneesta ja rientää viivytyksettä rajoittamaan vahinkoja sekä auttamaan kärsimään joutuneita. Täydentäkää vetoomustanne, kantaa vastuu sen kaikista seurauksista tai viimesijassa luopukaa hankkeestanne jahka ette todellakaan enää muuta keksi.

   Jari Kähkönen
   titulatuuri ja vastuuvapauslauseke

   Reply ↓

   • Hei Jari,

     Mielestäni olemme nyt jauhaneet aika lailla samaa asiaa pariinkin otteeseen, vaikka aina toki tulee jotain uuttakin esiin ja monet esiin tuomistasi asioista ovat tärkeitä. Nopsaan vielä pari täsmennystä kommentteihisi:

     En tietenkään oleta, että jos turvayritys vaihtuu, samat työntekijät saavat automaattisesti töitä uudelta firmalta, vaan että kokonaisuudessaan alan työllisyystilanne ei merkittävästi heikkene.

     Yliopiston työntekijöiden kannanotto yliopiston tekemiin valintoihin ei ole ”ulkopuolisten” puuttumista asiaan. Sinänsä siis minulla ei ole mitään ulkopuolistenkaan kannanottoja vastaan, mutta tässä ei ole kyse siitä.

     Ihmisoikeusnormistojen soveltaminen tällaisissa kilpailutilanteissa on kohtalaisen uusi asia ja kannanottomme yksi todennäköinen vaikutus on edesauttaa näiden asioiden pohtimista. Varsinaisen moraalipohdinnan lisäksi ihmisoikeuksiin liittyvät maineenhallintakysymykset saattavat olla myös sellaisia asioita, joille joku riskienlaskija pyrkii antamaan kustannuksiin liittyviä merkityksiä.

     Kiitos vielä hyvistä kommenteistasi, jotka ovat auttaneet minuakin näkemään asiassa monia ulottuuvuuksia aiempaa paremmin.

     Reply ↓

6. Richard Falkilla on oma turva-alan yritys. Kyllä on taas pukki kaalimaan vartijana, ja mustavihreiksi naamioituneet taistolaiset ovat toistensa perässä.

   Reply ↓

Leave a Reply Cancel reply

Enter your comment here...

Fill in your details below or click an icon to log in:

Email (required) (Address never made public)

Name (required)

Website

You are commenting using your WordPress.com account. ( Log Out /  Change )

You are commenting using your Twitter account. ( Log Out /  Change )

You are commenting using your Facebook account. ( Log Out /  Change )

Cancel

Connecting to %s

Notify me of new comments via email.

Notify me of new posts via email.

Δ