Helsingin Sanomat, mielipide, 12.6.2013, C10
Venäjänkielisten määrä Suomessa jatkaa kasvuaan (HS 9.6.). Ilmiön kielipoliittisesta merkityksestä voi ennustaa käytävän vielä monta kiistaa.
Minulla on ehdotus, joka ei ratkaise kaikkia kiistoja mutta jonka hyödyt ovat selvästi sen vaatimia ponnistuksia suuremmat. Kyrillisten aakkosten opettaminen tulisi ottaa osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa.
Kyse ei olisi varsinaisista venäjän kieliopinnoista. Ehdotukseni ei edellytä minkään toisen kieliryhmän aseman heikentämistä. Muutaman oppitunnin sijoittaminen sopivaan kohtaan peruskoulua ei ole ylivoimaisen hankalaa.
Jo pelkästään outojen aakkosten perusteiden opiskelu auttaisi vähentämään vierauden tunnetta sekä suhteessa itänaapuriin että maamme nopeimmin kasvavaan väestöryhmään. Nimenomaan venäjän tapauksessa aakkosten opetteleminen voi saada katukyltit, lehtien otsikot tai muut aiemmin täysin vierailta näyttäneet sanat tuntumaan astetta tutummilta. Yksi syy on se, että monet venäjän lukuisista lainasanoista voivat tulla ymmärrettäviksi jo aakkoset osaamalla.
Kielivähemmistön oikeuksien parantamisen ohella ehdotukseni toteuttaminen auttaisi hälventämään yhtä Suomen historian keskeistä epäluuloa.
Teivo Teivainen
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori
Teivo Teivainen 
Kommentoin jo muutamaan kertaan Aleksanteri-listalla, mutta pannaanpa pari seikkaa vielä. Nikolai Kodin lähetti muuten kiittelevän viestin, mutta totesi sitten: “Pelkkä kyrillisten kirjainten opettelu on yhtä tyhjän kanssa. Menee lapsilla yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Varsinkin nuoremmalla sukupolvella. Lastentarhaikäisistä puhumattakaan.” Itse kannatan Teivaisen esitystä, jota nähtävästi venäläissyntyinen ei voi ymmärtää. Liian usein Suomessa asuvat venäläissyntyiset venäjänopettajat haluavat opettaa pelkästään täydellistä venäjää niiden perheiden lapsille, joissa toinen vanhempi on venäläinen ja toinen suomalainen.
Moskovan suomalaisessa peruskoulussa käy vain lapsia, joilla on Suomen passi. Mutta kun (tavallisesti) suomalainen isä on työkomennuksella muualla ja kotona ovat vain venäläinen äiti ja babushka, Pushkinin ulkoa osaaminen onkin heidän mielestään selvästi tärkeämpää kuin koulukielen.
Monien suomalaisten asenteet taas ovat sitkeästi periytyneet ajalta, jolloin laulettiin:”Ryssänmaalla asuu monta ryssää, kaikki siellä posmittavat ryssää. Siellä on Pietari, bolshoi kaupunki, jossa asui dievuska Katinka.”
En ole koskaan katunut minkään kielen opiskelemista, vaikka romaanisten osalta se on jäänyt alkeisiin. Ulkoministeri Tuomioja harmitteli samaa oman venäjänsä kohdalta. Taitaa silti olla pelkkä hurskas toive tämä kielivalikoiman laajentaminen, kun akateemisesti koulutetutkaan eivät enää osaa edes ruotsia, vaan ainoa kieli on “Broken English”. Toivotaan kuitenkin parempaa.
Kari,
kärjistin tahallani nähdäkseni vastaanottajien reaktion.
Totta kai se tekee hyvää, ja minä venäläisenä (venäläissyntyisiä ovat niitä, joilla on suomalainen nimi) ilman muuta kannatan, että venäjää alettaisiin Suomessa opiskelemaan ahkerasti. Onhan venäjä kuitenkin maailman kätevin kieli. Ja ilman venäjää ei muuten olisi suomeakaan. Tämä fakta tuuppaa monasti unohtumaan.
Heitän ilmaan absurdin ajatuksen: jos olisin Suomen hallitus, sulkisin ruotsin kielen instituution Suomen toisena virallisena kielenä ja tilalle asettaisin venäjän, jota maailmalla puhuu yli 30 kertaa enemmän ihmisiä kuin ruotsia eli se olisi melkoinen vuorovaikutusikkuna suomalaisille.
Vuonna 2009 Milanon nyrkkeilyn MM-kisoissa jälleen kerran todistin itselleni kuinka universaali kieli venäjä on. Kun kisat olivat ohi, lähdin yksikseni taapertaa ympäri kaupunkia. Jossain vaiheessa matkaa eksyin, mikä on minulle ihan luonnollista, olen nimittäin maailman paskin suunnistaja.
Seison pysäkillä jossain päin Milanon landee. Viereen tulee aasialaisen näköinen kaveri. Alan mongertaa hänelle englanniksi: “Mate can you help me? I’m a bit lost”. Kaivan taskusta kartan ja työnnän sen hänelle. Hän katsoo vaivautuneesti karttaa, sitten minua, sittan taas karttaa… “Yeah I mean can you tell me where am I?” jatkan. Sitten hän vihdoin avaa suunsa: “mi habla no englesias sori por favor”.
Tässä vaiheessa minua alkoi pänniä, joten siirryin venäjään: “Слушай, мужик, подскажи, где я нахожусь и как мне отсюда выбраться?” “Aaa, Russian?” “Jajaa”. Sitten se alkoi höpöttää minulle italiaa, puhuimme viitisen minuuttia. Minä venäjää, hän espanjaa. Kahden tunnin päästä olin jo hotellilla.
Kyllä se venäjä on vaan niin hieno kieli, varsinkin kolmen promillen humalassa 😀
Kyllä parempi vaihtoehto on se, että ruotsin kielen pakollisuus poistetaan opintojen kaikilla asteilla ja tarjotaan sen vaihtoehdoksi muiden kielten muassa venäjää. Hyvä tavoite olisi, että edes 10 % suomalaisista osaisi venäjäksi muutakin kuin proopuska!
Nyt tuo osuus taitaa olla 2 % ja siinä on jo 50 000 äidinkieleltään venäjänkielistä mukana. Venäjän kielen asema virallisena kielenä tulee ratkaista EU-tasolla, asuuhan EUssa miljoonia venäjänkielisiä, luultavasti kaikissa EU-maissa.
Pingback: Why Teach Cyrillic Alphabet in Finnish Schools | Teivo Teivainen
Hei! Jaan kokemuksiani ruohonjuuritasolta. Olen ala-asteen luokanopettaja Kouvolasta. Omasta harrastuksestani suoritin viitisen vuotta sitten lyhyen venäjän yo-kokeen iltalukiossa. Nyt koulumme on ainoana alakouluna mukana Kouvolan kaupungin Allegretto-projektissa, jonka tarkoituksena on lisätä venäjän kielen opiskelua Kouvolassa.
Mitä olemme alakoulussa tehneet? No, juuri opiskelleet niitä kyrillisiä aakkosia! Koulumme neljäs- ja viidesluokkalaisilla on tunti viikossa ns. valinnaisia aineita. Niitä järjestetään meillä kolmessa eri jaksossa, joissa jokaisessa tarjotaan kolmea eri kurssia. Kunkin kurssin kesto on noin 12 tuntia.
Olen itse parin vuoden ajan tarjonnut venäjä- ja Venäjä-aiheisia kursseja. Kurssit ovat 1) Venäjän maantieto ja historia 2) Venäjän kieli ( siis ne aakkoset…) ja 3) Venäjän kulttuuri.
Mitään opetussuunnitelmaa ei tietenkään ole valmiina, vaan olen ” omasta päästäni” keksinyt, mitä tehdään.
Kursseihin toivon saavani hieman järjestystä ja johdonmukaisuutta nyt, kun käyn
“Venäjä-osaajaksi” -kurssia, jonka osana omana työnäni aion laatia kurssien opintosuunnitelman. Kurssin järjestävät Helsingin Yliopiston jatkokoulutuslaitos Palmenia, Aalto-yliopiston pienyrityskeskus ja joku kolmas, en nyt muista kuka.;)
Huolin mielelläni kaikkia vinkkejä kurssejani varten!oi
Hei,
Kiitettävä avaus venäjän aakkosten opettelusta, johon haluaisin tuoda vielä yhden näkökulman.
Kun avuksi otetaan tietokone ja kyrilliset aakkoset opitaan useita aisteja käyttäen sekä adaptiivisesti eli kunkin kirjaimen ja siihen liittyvien esimerkkisanojen ja -virkkeiden toisto yksilöllisesti optimoiden oppii aakkoset paljon nopeammin kuin takavuosina.
Todellisia tuloksia sisältävän tietokantamme mukaan aikuinen oppii kyrilliset aakkoset keskimäärin kymmenessä tunnissa. Nopeasti etenevältä aikaa kuluu 6-7 tuntia ja hitaalta 15 tuntia. Lähes kuka tahansa siis oppii kyrilliset aakkoset kahta työpäivä vastaavassa ajassa. Samalla oppii sata sanaa venäjää ja tutuksi tulee myös sata hyödyllistä esimerkkivirkettä.
Yläkouluikäisten venäjän opinnoista meillä ei ole faktapohjaista tietoa. Yleisesti yläkoululaiset oppivat järjestelmässä vieraita kieliä yhtä nopeasti kuin aikuiset, joten veikkaisin, että keskiarvo on sama 10 tuntia ja lähes kaikki pääsevät maaliin 15 tunnissa.
Eikö meidän siis kannattaisi yhteiskuntana varata nuo kaksi päivää opetussunnitelmasta? Tai jopa muutama päivä enemmän ja oppia saman tien hieman muitakin venäjän alkeita. Venäjällähän latinalaiset aakkoset opitaan kasvavassa määrin jo tarhassa. Ennakkoluulojen vähentämisen lisäksi kyrillisten aakkosten oppiminen varmaan lisäisi huomattavasti niiden oppilaiden määrää, jotka haluavat oppia lisää venäjää. Sehän on kieli siinä kuin muutkin, kunhan aakkosista ensin pääsee yli. Oppilaiden vanhemmat kyllä ymmärtänevät Venäjän läheisyyden, koon ja talouskasvun merkityksen.
Kyrillisten aakkosten opiskelusta kiinnostuneet voivat kokeilla yksilöllisesti adaptiivista ohjelmaamme tällä linkillä: https://www.worddive.com/fi/avain/ALEKSANT13 Normaalisti kyrilliset aakkoset opettava kurssi 100 sanaa venäjää on maksullinen, mutta tästä sen saa ilmaiseksi. Viesti on sikäli ei-kaupallinen, että tällä linkillä aloitettuna kurssi ei maksa mitään, tilaus ei jatku automaattisesti, ei sido mihinkään, ei muutu itsestään maksulliseksi tms.
Linkkiä voi jakaa vapaasti eteenpäin. Se toimii 30.06.2013 saakka eli opiskelu on aloitettava kesäkuun aikana. Aloituksen jälkeen kyrilliset aakkoset voi oppia vapaasti omassa tahdissaan puolen vuoden aikana.
Jos kokeilette, niin meitä kiinnostaa kovasti, osuiko käytetty aika tuohon 6-15 tunnin haarukkaan ja tietysti kaikenlainen muukin palaute. Kun rekisteröityy, niin saa automaattisesti sähköpostilla pikaoppaan. Sitä kannattaa ehdottomasti vilkaista ennen varsinaisen opettelun aloittamista.
Terveisiä kesäisestä Moskovasta,
Timo-Pekka Leinonen
WordDive – vuoden e-oppimisratkaisu 2011